SANNI Masis

[Sannin monologi:]

"Maailma on suuri, mut mitä sil on väliä.

Avara ja kaunis, mut mitä sil on väliä.

Itse olen aina sama ja aina tässä."

 

Sul on ollu

Monta nimeä ja monta muotoo

Jo alakoulu

Ikäsenä valheitas aloin uskoo

 

Oon nähny peilistä niin monta kertaa

Ku mua vieressä haukut ja vertaat

Nyt pidän siitä mitä nään ja sua ärsyttää

 

Siks saavut taas

Tunnen katseen selkäni takana

 

Mut mä en enää sua pelkää

Ku pyydän kauniisti sua lähtemään

Enää et saa mua epäilemään

Et onko enää

Järkee nousta aamulla

 

Sä sanoit etten yksin pärjää

Mä luotin suhun niinku ystävään

Mut nyt kun sä lähet kävelemään

Ni mä en enää

Tänään enkä huomenna

Elä kuolleena

 

Niin taitavasti

Sä koitat mua jälleen manipuloida, ah

Joo, hautaan asti

Sä voisit mua hellii niinku sun koiraa

 

Mutta jos oisi vaan susta kiinni

En ois täyttäny ees kakskytviisi

Nyt osaan jälleen hengittää ja sua ärsyttää

 

Mä en oo sä

Olit vaan liian pitkään kylässä

 

Mut mä en enää sua pelkää

Ku pyydän kauniisti sua lähtemään

Enää et saa mua epäilemään

Et onko enää

Järkee nousta aamulla

 

Sä sanoit etten yksin pärjää

Mä luotin suhun niin ku ystävään

Mut nyt kun sä lähet kävelemään

Ni mä en enää

Tänään enkä huomenna

Elä kuolleena

 

Mä en oo hullu vaik kuullu oon äänesi pääs

Jos puhun totta, mä kuulen sen nytkin

Korvaan se kuiskaa et musta ei oo mihinkään

Turpa kii, anna tänne se kytkin

 

Päästä ku mä sekosin se oliki sun tekosii, oma lemmikkipetoni, ah

Hivelit mun egoni ku aijoit kehon ketoosiin, nyt otan takas leponi, ah

Säästä hekohekosi, tää on mun ekotekoni, lopettan sut ku pekonin, ah

Lähe menee demoni, tänään mä sen tajusin

 

Et mä en enää sua pelkää

Ku pyydän kauniisti sua lähtemään

Enää et saa mua epäilemään

Et onko enää

Järkee nousta aamulla

 

Sä sanoit etten yksin pärjää

Mä luotin suhun niin ku ystävään

Mut nyt kun sä lähet kävelemään

Ni mä en enää

Tänään enkä huomenna

Elä kuolleena

 

Nyt kun sä lähet kävelemään

Ni mä en enää

Tänään enkä huomenna

Elä kuolleena